Kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua hyvinvointiyhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Muun muassa vaikutusvaltaiset virkamiehet ovat hahmotelleet maamme tulevia näkymiä sekä uudistustarpeita. Palvelujen ja turvallisuuden sekä talouden moninaista kenttää on tarkasteltu laajalti. Hyvä niin.
Itse ajattelen niin, että hyvinvointiyhteiskunta nykymuodossaan on säilytettävissä. Luonnollisesti tarkoituksenmukaisia muutoksia ja uudistuksia tarvitaan parhaan mahdollisen kokonaisuuden saavuttamiseksi.
Nollakasvun tielle ei tule ajautua. Kansantaloustieteen ja kansantalousmatematiikan lainalaisuuksia noudattamalla sekä talousrakenteita uudistamalla maamme talous kasvaa rivakasti tulevaisuudessa. Nyt onkin jo valoa nähtävillä. Alkuvuoden aikana Suomen talous kasvoi Euroopan nopeinta vauhtia. Investointitoiminta lähtee nousuun. Ihmiset käyttävät ostovoimaansa entistä enemmän. Työllisyys lähtee paranemaan ja tulevan puolentoista vuoden aikana voidaan saavuttaa 100 000 uuden työllisen määrä.
Talouden makroluvut eivät ihmisiä niinkään kiinnosta. Ihmisille on tärkeää, miten arki sujuu ja miten palvelut toimivat. Tämä on ymmärrettävää. Mutta kuitenkin hyvin hoidettu talous takaa varmimmin hyvät palvelut. Koko ajan tulee säilyttää aito kosketus ihmisiin ja ihmisten tarpeisiin. Ensisijaisesti on varmistettava ihmisten tarvitsemat laadukkaat terveyspalvelut ja koulutus.
Olemme eläneet vaikeita aikoja. Mutta Suomi ja suomalaiset ovat selvinneet monista pahoista ajoista ja paikoista ennenkin. Muun muassa sodista, sotakorvausten maksamisesta ja karjalalaisten asuttamisesta 1940-luvulla sekä 1990-luvun lama-ajasta. Kyllä nytkin selvitään ajan haasteista ja vaikeuksista. Monia hyviä merkkejä on jo olemassa.
Eduskuntavaaleihin on 11 kuukautta aikaa. Vaalien tuloksella on tietenkin merkitystä ja vaikutusta muodostettavan hallituksen kokoonpanoon sekä hallitusohjelmaan. On tärkeää, että Suomeen saadaan toimintakykyinen enemmistöhallitus vuoden päästä. Hallituspuolueilla tulee olla Eduskunnassa vähintään 110 kansanedustajaa) tulevalla eduskuntavaalikaudella vuosina 2027 – 2031.
Aamuposti, 2026
Jorma Katila
diplomi-insinööri, yrittäjä
Riihimäki